TAKAISIN KESKUSTELUT SISÄLLYSLUETTELOON > Klikkaa hiirellä tästä
Anita
friend
Kuva
Kuva
Vejämmö yhtä köyttä!
Viestit: 87
Silda ( 5. marraskuuta 2011, klo 16:50)   
Loistava idea! sillan tuunaus, nimeäminen, kaunistelu, onkitapahtuma (sillä vanhat perinteet suvannon rannalla, myö toisella rannalla, toispualjokkelaiset Toivaset, Memoset ja Väyryset toisella,mutta harvoin ihan yhtä aikaa satuttiin)
Mikä lie Harrin muodostama ukkoudu-vaimikäseoli-sana? Olisiko ukkoutuminen vai ukottuminen (vrt. akottuminen eli naimisiinmeno)
Mäntylän silta on kyllä kaunis ja nykyasukkaita kunnioittava nimi, kannatan sitä(kin); joku uusi aihe voisi tuoda jotain "lisäarvoa" kuten sanotaan. Perinteitä ja entisiä asukkaita ja uudisraivaajia kunnioittavaa voisi olla nimi Alvin silta (sittemmin Alvin jälkeen taidettiin yleistää Memosen sillaksi, siellä meiän suussa, mitä lie ite sillan lähinaapurit sanoneet, ehkä pelkkä silta kun se siinä alla tökötti eikä muihin siltoihin sotkeutunut, tökötti ja edelleenkin tököttää, Mäntylästä vähän pitempi matka mutta sinne Ratilaisen puro juoksee ja pellot ja metsä viettävät)
Lukkoajatus on hauska, mutta ei välttämättä kovin siltaa kaunistava, ne erilaiset lukot. Ja jos avaimet heitetään koskeen, nykypennut varmasti keksivät niitä hakea lukkoja avatakseen ja siinä piilee vaaran paikka, virta on aika kova ja kivet liukkaita. 1950-luvun lopussa Sidoroffin tyttö hukkui suvantoon. Muistan kun isä sanoi vähän sitä ennen pyöräilleensä siitä ohi ja näki tytön rannalla ja jäi harmittelemaan ettei pysähtynyt, jos olisi vaikka voinut estää onnettomuuden.
Ullan ajatus sebäilysillasta on mainio. Jos peräkylällä on seibähien ker torattu (seipäiden kanssa tapeltu paikallisten ja karjalaisten kesken 1950-luvulla, niin seibähästä ei ole kuin pari kirjainta sebäilyyn, joka olisi toran ja sovinnon päätteeksi tarpeen...
Siinä on muuten aina ollut mukava katsella ja kuunnella virran juoksua, silmä ja mieli lepää. Siihen pitäisi saada ehkä kaiteellinen aitio! johonkin sivummalle, että ukot ja akat ja heboset pääsevät sillan yli matkaamaan eikä silta täyty haaveilijoista, kaunosieluista, halaajista ja ikuisen rakkauden vannojista niin ettei ohi mahdu menemään...


Anita
IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
harri
friend
Kuva

Kylätoiminnassa on voimaa!
Viestit: 146
Vs: Silda ( 7. marraskuuta 2011, klo 14:01)   
Terve!
Katsoin nimen sanakirjasta Karjala-Suomi...ukkuandu=suudelma
silta=sildu.

HUOM.
Siltatyötä on jatkettu 24.11 asti ja lisäksi tullut ohje käyttää valtatietä kiertämiseen,noi pienet sivutiet ei kestä autoliikennettä kun on hevosille aikoinaan suunniteltu.
m Stefanos
Untolle,korjasin muokkaamalla ä:t

IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
harri
friend
Kuva

Kylätoiminnassa on voimaa!
Viestit: 146
Vs: Silda ( 8. marraskuuta 2011, klo 08:34)   
Terve!
Lähetin Untolle kuvan Novgorodin sillan rakkauden lukoista,toivottavasti kuva mahtuu hetkeksi etusivulle,niin näette mistä on kysymys,kylämme silta ei ole ollut mikään kaunistus tähänkään asti joten rakkauden lukot sitä tuskin rumentaa ja Rasimäen runsaslukuiset lapset pelastetaan joesta,että tuli mieleesi tuollainen varteenotettava asia Anita,itselleni on kaksi sanaa jotka ovat kauhistus,toinen on JOS ja toinen MUTTA,kun aina vain jossittelee ja miettii negatiivisesti,ei saa kyllä mitään aikaan ja helposti tappaa oman luovuutensa ja sanat yhdessä muttajos,ovat sanojen pohjamutaa jotka pitäisi kieltää.
m Stefanos

IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
Anita
friend
Kuva
Kuva
Vejämmö yhtä köyttä!
Viestit: 87
Vs: Silda ( 8. marraskuuta 2011, klo 21:47)   
Kerran äiti, aina äiti, sen olen huomannut. Silloin sitä riittää niitä mutta ja jos -juttuja, että mitä olisi voinut tai voisi tapahtua ja voisiko ne yrittää ennalta estää...
ja vielä toimittajan ammattitauti(ko) tahi ominaisuus heitellä entä jos- ja sitten toisaalta taas -ajatuksia ja näkökulmia, lähes loputtomiin... ja asiaan kun asiaan.
Kaikki käy, mutta yhdestä asiasta pidän ainakin itse kiinni, silta on silda ja akka on akka ja sanon että mie muissan, sen sijaan että sanoisin "minä musta", eli pagisen varsinaiskarjalaksi, en aunuksenkarjalaksi (livviksi). Sitähän varsinaiskarjalan puhuja-asujamistoa kylämme edustaa. Jos siitä halutaan pitää kiinni, kylän historiasta, yhtenä osana nykypäivän elämää ja toimintaa.
Aunuksenkarjalassa on y- ja u-loppuisia sanoja, varsinaiskarjalassa a- ja ä-loppuisia; päivy - päivä, jne. Yksittäisissä sanoissakin on eroja, aunuksessa sammakko on slöbö, varsinaiskarjalassa lötöi. Me sanoimme lehmäntattia löbötatiksi. Kebei-kebie, toisessa ei-pääte, toisessa -ie. Aika helposti ymmärrettävää molemmat suuntaan ja toiseen, vaikka ei loppuun asti ja aina kaikki avaudu toisesta murteesta.
Isä oli ehtinyt kulkea Karjalassa uitoilla ja savotoilla poikasena monessa pitäjässä ja kylässä ja sanoi hyvin usein, että kieli vaihtui kun meni toiseen kylään. Hänellä oli tapana matkia eri kylien murteita, esim. pälärveläisten puhetta, Naistenjärven jne. Kielimies ja -nero kun oli, malttoi (osasi). Sitten kuunteli eri puolilla läntisempää Suomea, pohjoisen Lapin murteita, meän kieltä ja oppi sujuvan ruotsin, niistäkin saimme näytteitä. Viimeisinä vuosinaan nappasi televisiosta uusia sanontoja, kuten bon appetit...
Niin nuo karjalan kielen sanakirja ja uudet julkaisut on tehty aunuksenkarjalaksi, kääntäjinä venäjänkarjalaiset, mikä näkyy mm. karjalankielisissä Raamatunkäännöksissä. Olen kääntänyt epistolaa varten pari tekstiä ja huomasin, että niissä on suorastaan asiavirheitä. Joissakin kohtaa huomasin venäjän kielen vaikutuksesta kaksinkertaisen kieltosanan käytön, mikä kääntää asian päälaelleen. Hirvitti tällainen huomio. Ilmeisesti mikään taho ei käännöksiä sen kummemmin sisällöllisesti tarkistanut. Kun muistan sen moniportaisen prosessin, jolla uutta Raamatunkäännöstä tehtiin 1980-luvulla, ja jossa sain pienesti olla mukana Kyllikki Tiensuun kokoamassa palauteryhmässä, niin hirvittää, ja harmittaa. Kun olisi mahdollista lukea Raamatun sanaa omalla kielellä, se ei olekaan omaa kieltä, eikä sitä lähellä olevanakaan tunnu olevan sisällöltään kohdillaan (suoranaiset venäläisyydet vielä asia erikseen).
toivottavasti joku "vuotaa" tämän ajatuksen Suomen Pipliaseuralle, mie sinne ja arkkipiispalle, Karjalan kielen seuran puheenjohtajalle joskus jo kirjoitin, kun vienankarjalaista käännöstä suunniteltiin. Kummaltakaan taholta ei kuulunut pihaustakaan vastaukseksi. Jäi sellainen huutavan ääni korvessa -olo, sillä erotuksella että Paavo Ruotsalaista kuultiin.
On myös vähän santzopantza ja donkihotte -tunne näissä karjalan kielen asioissa - kuin taistelua tuulimyllyjä vastaan ja kun ei viitsi tapella; on sitten vähän tahmomista oman kielen ja kulttuurin vaaliminen ja välillä kokonaan luovuttamista. Eihän se kyllä mihinkään nahkasta lähde vaan eikö tuo hautaan asti pysyne kun siihen on läpimarinoitunut. Ja geenilöissä näyttää siirtyneen; ei vain anna tämä nykymeno kielen suhteen sille tukea, kun meiän kannalta on "aijad ihan vintshallah" vai miten se Haudavuaran mushikka Eero Mäkkeli lauloi eli vintsottaa vinossa aidat - ja niistä tuutsha yli pyyhkii (tuisku, joskus lapsuusajan koulumatkan kuvamuistoissa Rasimäen peltoaukeilla, puoliksi kaatuneen lumiaidan yli...)


Anita
IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
harri
friend
Kuva

Kylätoiminnassa on voimaa!
Viestit: 146
Vs: Silda ( 8. marraskuuta 2011, klo 22:15)   
Terve!
On rikkaus käyttää kylämme varsinaiskarjalaista kieltä,pitää vain saada jostain sanakirja,onko sellaista tehty? ja mikäs sitten suudelma jos se ei ole ukkuandu?
m Stefanos

IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
Anita
friend
Kuva
Kuva
Vejämmö yhtä köyttä!
Viestit: 87
Vs: Silda ( 8. marraskuuta 2011, klo 23:16)   
Ka sepä se, kattavaa varsinaiskarjalan sanakirjaa ei ole, on vain pienempiä kuten Omua tsomua -kirjanen. Karjalan kielen sanakirjassa on eri alueiden sanoja ja sanontoja, jos niitä jaksaa ja osaa etsiä.
Ukkuandu-muoto on ukkuanda varsinaiskarjalan kielessä; miulle ainakin on tutumpi muoto suun antaminen, andua suuda, suun ando; se tosin lienee pitempi toimitus eli suutelo:)
uudenkin sanonnan voisi muodostaa ja sanoa suun tsökkiändä... hehheee, siis tuikata suuta, tökätä
Liekö sitä sitten hirveesti harrastettu, en nähny, enkä moista sanaa kuullu - mutta ehkä hienommissa piireissä
Miten lyhyillä yöunilla munkkosemme pärjännee, kun vielä valveilla kukkuu... ja uamukuuvelta nousoo rukkoilemmaan kun muut vielä korsovvaa
(vanha rasimäkeläinen verbimuoto kuorsaamista tarkoittavasta sanasta, olisiko perusmuoto korsata...)
minä tiällä naputtelen ku paraskii kielentuntija, hyvvee yötä nyt vuan!
missee muuten kaikki muut kyläläiset ja muunniikyläläiset on ku eivät tänne ees muutammoo sannoo laita, myö muutamat tiällä vuan hupatettaa keskennään. Kirjottakkoo toisettii tänne ni luajennoo meijän ympär elonpiiri... (...aika seisoo, nukkuu tuuliviiri. Edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie, Eino Leino)


Anita
IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
ulla korkatsu
Moderator
Kuva
Kuva
Izen pidää katsuo, hebo ei niä!
Viestit: 126
Vs: Silda ( 9. marraskuuta 2011, klo 17:32)   
Terveh teil ristikanzag. Anital on juttusuoni sykkiny da Harril. Tosi hienon näköset nuo lukot. Siitä suutelemisesta, popuni on pusu - Popusien silda.
Se muuten täysikuu loskottaa taivahal. Senttäh ei putillee magavuta. Avoi voi.
Tuolle karjalankieli asialle pitäis tehä jotain. Kielikursseilla tuputetaan livviä, vaikka sitä ei kyllä ole Suojärvellä pagistu. Tiäl juukalaisilla puhe vähäni livvii vivahtaa. Mutta mieän puhe on kyllä varsinaiskarjalaa. Frdan Pausuhan se on myös tämän asian piolella.
Mie jos luen livvinkielisie kirjoloi, mie ne mieles kiännän omal karjalal. No olgua rauhas da piemmö vai kaamosta da poltammo kynttilöitä. Ei mäne aiguakaan kui tuas alkaa päivä pidentyä da suammo lisiä valuo.
Mutta sillasta tulee hieno!:)



ulla korkatsu
IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos
ulla korkatsu
Moderator
Kuva
Kuva
Izen pidää katsuo, hebo ei niä!
Viestit: 126
Vs: Silda ( 9. marraskuuta 2011, klo 22:57)   
Huohkun blotina, siinä sillalle nimi. Jehkosen Leenan keksimä. Tarkoittaa joen yli laitettua puuta, mitä ennen oli karjalassa. Asia pitää tietysti tarkastaa onko niin. Heippa vain.



ulla korkatsu
IP-osoite kirjattu Status: kirjautunut ulos

Software PBLang 4.67.16.a © 2002-2006 by Martin Senftleben & the PBLang-Team
Terveh Tulgua!